The Making of Trustworthy and Competitive Artificial Intelligence : A Critical Analysis of the Problem Representations of AI in the European Commission’s AI Policy

Artificial intelligence (AI), as a constantly developing technology that is difficult to define, strains a society not prepared for its impact. On the other hand, AI represents the future and comes with many opportunities. The European Commission has taken both views into account in its policy for AI, the European approach to AI. The European Commission’s AI policy, that introduces a regulation-based approach to AI as the first policy initiative in the world, offers a timely and intriguing topic of study. This thesis critically examines how AI is represented as a problem in the European Commission’s policy over the course of a four-year time frame from 2018 to 2021. It uses a combined set of methods: qualitative content analysis together with Carol Bacchi’s WPR approach to inspect five selected European Commission’s policy documents. Four of these policy documents are communication papers with an additional white paper. With the help of qualitative content analysis, the main repetitive themes of AI challenges and opportunities are teased out. The WPR approach is used to examine the progression of the AI policy and analyze the problem representations found in policy. Research questions are the following: how has the European Commission’s policy on AI come about and how has AI been represented as a policy problem by the European Commission? The thesis presents the formation of the AI policy by going through policy documents over the period of four years. Additionally, the thesis demonstrates how the Commission’s AI policy is one piece of the puzzle that is EU digital politics aiming for technological sovereignty. From the Commission’s problem representation of AI, the challenges and opportunities, it is possible to analyze the implicit representations of AI in policy. Although, the policy highlights trustworthiness and competitiveness through its regulatory actions there are other aspects present as well. AI has been represented in policy through eight perspectives, including safety and security, ethical, legal, competitiveness, AI leadership, socioeconomic, ecological, and education. All perspectives rationalize ways for AI to be embraced inside the European Union borders and participate in the shaping of how AI is to be approached. The analysis of each category shows that issues related to safety and security, ethical, legal, competitiveness, and AI leadership seem to stand out whereas socioeconomic, ecological, and education matters are not as strongly stressed. Overall, this thesis has demonstrated how AI has been represented as a problem in the European Commission’s policy

Ennaltaehkäisevä kehonhuolto-opas ammattilaisille ja ammattimaisesti harjoitteleville balettitanssijoille

Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoitus on edistää tanssijoiden kehonhuoltoa, työssä jaksamista ja työkunnossa pysymistä läpi koko balettiuran. Tavoitteena on kohderyhmän teemahaastattelun myötä valikoituneiden teemojen ja haasteiden ratkominen ja niistä löytyvän tiedon ja ohjeistuksen jäsentäminen oppaaksi, joka vastaisi tanssijoiden tarpeisiin kehonhuoltoon liittyvissä kysymyksissä ja tarpeissa. Informatiivinen, ennaltaehkäisevä ja tanssijoiden kehonhuoltoa edistävä sähköinen opas on tämän toiminnallisen opinnäytetyön lopputuotos. Oppaan tietoperusta on rakennettu hyödyntäen asiantuntijahaastattelua ja näyttöön perustuvaa tietoa. Työn toimeksiantaja ja yhteistyökumppani on Suomen Kansallisbaletti. Opinnäytetyön kirjallisessa raportissa avataan työn teoriapohjaa. Tietoperustana on tutkimusnäyttöön perustuva tieto fysiologian yhteydestä balettitanssijoiden fyysiseen suorituskykyyn sekä kolmen tanssijan teemahaastattelulla kerätyt kokemukset baletin fyysisistä vaatimuksista ja haasteista. Tanssijoiden ja asiantuntijan haastatteluista oppaan aiheiksi ja raportin tietoperustaksi nousivat harjoitteluun valmistautuminen, voimaharjoittelu, kestävyysharjoittelu, liikkuvuusharjoittelu, periodisaatio ja kuormituksen säätely, sekä palautuminen. Näihin aiheisiin oppaalla tarjotaan ratkaisuja. Ratkaisujen tietopohja on hankittu kahdella menetelmällä; balettitanssiin erikoistuneen fysioterapeutin asiantuntijahaastattelulla, sekä objektiivisella näyttöön perustuvalla tiedolla. Näyttöön perustuva tieto on kerätty monipuolisista lähteistä, lähdekritiikkiä käyttäen. Kirjallisessa raportissa avataan työn teoriapohjaa laajemmin. Oppaan arvio suoritettiin strukturoidulla palautelomakkeella, joka koostui kolmesta monivalintakysymyksestä ja kolmesta avoimesta kysymyksestä. Arviointiin vastasi Kansallisbaletin fysioterapiatiimin edustaja. Palautteen perusteella opas onnistui hyvin. Sen sisältö ja ulkoasu saivat positiivista palautetta. Kehitysmahdollisuutena esiin nousi käytännön lisääminen, erityisesti liikkuvuusharjoittelun kohdalla. Tulevaisuudessa vastaava opas voitaisiin pienien muutosten myötä kohdentaa myös muille tanssijoille, kuten esimerkiksi nykytanssijoille. Kuten balettitanssijoilla, muillakin tanssijoilla on itsellään suurin vastuu omasta valmennuksestaan, mitä opas voisi tukea

”Aika on nyt sellainen, että monenkin tekee mieli välillä pistää pää pensaaseen ja ajatella jotain ihan muuta kuin kaiken kurjuutta”: Uutisahdistus viidessä suomalaisessa mielipideperustaisessa tekstissä

Kandidaatintutkielmani tarkastelee, miten uutisahdistus tunnistetaan viidessä suomalaisessa mielipideperustaisessa mediatekstissä. Ilmiötä tarkastellaan uutispaaston sekä uutisten seuraamisen valossa. Tutkimusmenetelmänä käytän kehysanalyysiä. Aineisto koostuu kolmesta verkossa julkaistusta kolumnista sekä kahdesta verkossa julkaistusta kommentista vuosien 2011 ja 2017 välillä. Tutkielma esittelee myös käsitteitä ja aiempaa tutkimusta liittyen uutisahdistukseen, kuten ilmastoahdistuksen, myötätuntouupumuksen, uutisten kielteisyyskriteerin, Reuters-instituutin Digital News Report 2019 -tutkimuksen tuloksia uutisten välttelemisestä sekä ratkaisukeskeisen uutisoinnin. Analysoin, miten uutisahdistus rakentuu näissä viidessä mediatekstissä ja miten kirjoittajat suhtautuvat uutispaastoon. Lopuksi esittelen hahmottelemani viisi kehystä uutisten seuraamisesta: velvollisuudentunto, riippuvuus, mielen hyvinvointi, ajanhallinta sekä tiedon ja ymmärryksen korostaminen. Jokaisella kirjoittajalla on omalaatuinen suhde uutisiin ja niiden seuraamiseen. Osa teksteistä ehdottaa uutispaastoa ratkaisuksi uutisahdistukseen. Toisaalta, uutispaasto myös tyrmätään. Teksteissä korostuu usein tiedollinen kehys, kuitenkin tavat hankkia tietoa eroavat. Uutisille ehdotetaankin vaihtoehtoisia tiedon välittämisen malleja. On hyvä huomioida, että tutkielman tulokset koskevat media-alalla toimivien henkilöiden uutissuhdetta

”Aika on nyt sellainen, että monenkin tekee mieli välillä pistää pää pensaaseen ja ajatella jotain ihan muuta kuin kaiken kurjuutta”: Uutisahdistus viidessä suomalaisessa mielipideperustaisessa tekstissä

Kandidaatintutkielmani tarkastelee, miten uutisahdistus tunnistetaan viidessä suomalaisessa mielipideperustaisessa mediatekstissä. Ilmiötä tarkastellaan uutispaaston sekä uutisten seuraamisen valossa. Tutkimusmenetelmänä käytän kehysanalyysiä. Aineisto koostuu kolmesta verkossa julkaistusta kolumnista sekä kahdesta verkossa julkaistusta kommentista vuosien 2011 ja 2017 välillä. Tutkielma esittelee myös käsitteitä ja aiempaa tutkimusta liittyen uutisahdistukseen, kuten ilmastoahdistuksen, myötätuntouupumuksen, uutisten kielteisyyskriteerin, Reuters-instituutin Digital News Report 2019 -tutkimuksen tuloksia uutisten välttelemisestä sekä ratkaisukeskeisen uutisoinnin. Analysoin, miten uutisahdistus rakentuu näissä viidessä mediatekstissä ja miten kirjoittajat suhtautuvat uutispaastoon. Lopuksi esittelen hahmottelemani viisi kehystä uutisten seuraamisesta: velvollisuudentunto, riippuvuus, mielen hyvinvointi, ajanhallinta sekä tiedon ja ymmärryksen korostaminen. Jokaisella kirjoittajalla on omalaatuinen suhde uutisiin ja niiden seuraamiseen. Osa teksteistä ehdottaa uutispaastoa ratkaisuksi uutisahdistukseen. Toisaalta, uutispaasto myös tyrmätään. Teksteissä korostuu usein tiedollinen kehys, kuitenkin tavat hankkia tietoa eroavat. Uutisille ehdotetaankin vaihtoehtoisia tiedon välittämisen malleja. On hyvä huomioida, että tutkielman tulokset koskevat media-alalla toimivien henkilöiden uutissuhdetta